Kirjoituskutsu Hallaukseen #23
Hallaus numero 23 on teemaltaan ”Päätös”. ”Päätös” on myös Huutomerkin vuosittain järjestämän Muusa-kirjoituskilpailun teemana. Jos ajatuksia kilpailuteksteiltä vielä jää yli, niitä saa jatkaa ja kehitellä Hallauksen puolella. Hallauksen tekstien takaraja on 1.10.
Päätös voi tarkoittaa ajatusta, vakavaa valaa. Esimerkiksi päätöksenä lopettaa tupakointi tai juominen. Tai päätöksenä laihduttaa, kuten Jope Ruonansuu tai Sami Pilvilän äiti lauluissaan. Sen voi ymmärtää myös päätelmänä, kudelman lopputuloksena, jonkin tarinan loppuna. Päätös-sana muodostaa riimin aatoksen, ootoksen, paatoksen ja eetoksen kanssa, joita päätös toden totta myös sisältää. Päätös vaatii tahdon voimaa ja vakaata mieltä onnistuakseen. Päätös on – jos ei lopullinen – niin ainakin pitävä, kunnes se rikotaan.
Stephen Kingin kirjassa Hohto (1977) kirjailija ja opettaja Jack Torrance päättää lopettaa juomisen ja vetäytyä kirjoittamaan Coloradon Kalliovuorilla sijaitsevaan hotelliin perheineen. Päätös osoittautuu odotettua vaikeammaksi, kuten suurin osa varmasti tietääkin. Myös useissa Kingin novelleissa yritetään lopettaa tupakan poltto laihoin tuloksin. Liekö näissä teoksissa myös hieman elämänkerrallisuutta mukana, sillä King oli itse koukussa alkoholiin ja muihinkin huumausaineisiin. Pahimmillaan riippuvuus oli 70-luvun lopulla, kun hän kirjoitti Cujo-romaaniaan (1981). Hän ei itse muista teoksen kirjoittamisesta juuri mitään. Myös Helen Fieldingin Bridget Jones -sarjassa (1996, 1996 ja 2013) päähahmo päättää kirjojensa alussa tehdä monenlaisia asioita, joista hän tekee listan, mutta ei saa suoriudu niistä yhtäkään. Lontoon trendien ja Cosmopolitanin muotivinkkien ristipaineessa ei ole helppo elää. Myös Jonesilla on esikuvansa Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo -teoksessa (1813). Melkoisia metatekstejä ovat sekä Fieldingin että Kingin teokset.
Minä päätin opiskella uuden kielen, sillä suomi toisena ja vieraana kielenä -opettajana olisi hyvä muistaa, kuinka raskasta on, kun ei osaa kieltä kovin hyvin, vaikka kuinka haluaisi osata. Päätin opiskella saksan kielen. Saksaa opiskellessa ja suomea opettaessa huomasin, että kieltä oppiessa ihminen ei opi pelkästään merkkijärjestelmää vaan myös uuden tavan ajatella. Odotan innolla, että voin lukea Franz Kafkaa alkuperäiskielellä. Ehkä silloin lopulta ymmärrän, mitä kaikkea hän on teksteillään tarkoittanut. Onhan Saksa tunnetusti looginen kieli.
Hallaukseen ovat tervetulleita ovat kaikki sanataiteen muodot esseistä ja runoista sarjiksiin, kollaaseihin, kuvituksiin ja käännöksiin. Teosten ihannepituus on 1–6 sivua, noin 350 sanaa per sivu. Kuvien tulee olla mustavalkoisia ja korkearesoluutioisia (300 dpi). Kirja on B5-kokoinen. Tiedostomuotojen tulee olla yleisiä (rtf, docx, doc ja kuvissa pdf, jpg). Pääsääntöisesti emme käsittele tekstitiedostoja, jotka on taitettu pdf-muotoon. Pelkkä linkki internetsivuille ei myöskään kelpaa. Tekijän nimi tulee liittää tiedostonimeen.
Teosten tulee olla ennen julkaisemattomia (omakustanteita ja sähköistä julkaisua ei lasketa). Mukaan saatetekstiin tulee liittää katuosoite, puhelinnumero sekä parin virkkeen vapaamuotoinen, julkaisukelpoinen esittely itsestä ja suhteesta pohjoiseen. Jos esittelyä ei ole, sitä ei julkaista. Mahdollinen Huutomerkki ry:n jäsenyys on hyvä mainita. Teoksista ei makseta palkkiota.
Hallaus on kustannustoimitettu julkaisu. Tekstin erityinen muotoilu voidaan säilyttää, jos tekijä sitä toivoo. Aikakauskirja voi julkaista jutut myös verkkoversiossaan. Lähetä teoksesi osoitteeseen jussimoi@gmail.com 1.10.2016 mennessä. Julkaisusta ilmoitetaan noin kuukausi ennen aikakauskirjan ilmestymistä.
Kirjoittajayhdistys Huutomerkki ry kutsuu ja kiittää.
Jussi Moilanen
päätoimittaja